Ehkäpä Espoo-pelissä voittaja onkin se, joka käyttää Espoossa eniten aikaa: piipahtaa tapahtumissa, näyttelyissä ja huippuartistien konserteissa, nauttii torniravintoloiden tarjonnasta ja kotijoukkueiden peleistä, ylipäätään viihtyy sekä luonnonhelmassa että Espoon elinvoimaisissa keskuksissa.
http://www.lansivayla.fi/artikkeli/107602-pelisilmaa-kaupunkidesigniin
— Keskustelu pelisuunnittelun hyödyntämisestä jatkuu Länsiväylässä
Keskustelunavaus kiinnostavaksi kokemaani aiheeeen:
Espoossa toimivat peliteollisuuden alan yritykset ovat tulleet Rovion kaltaisten menestystarinoiden myötä tunnetuksi kaikille. Silmiini osui syksyllä 2011 Wired-lehden brittiversioon kirjoitettu artikkeli, jossa leikiteltiin ajatuksella, miten pelisuunnittelijoiden osaamista voitaisiin hyödyntää kehittämään julkisen sektorin ja kaupunkien toimintaa. Pelisuunnittelijat ratkaisevat pelin virtuaalista maailmaa luodessaan hyvin samankailtaisia ongelmia kuin kuntien palvelujen järjestämistä, yhdyskuntasuunnittelua ja taloutta suunnittelevat henkilöt omassa työssään. Pelisuunnittelussa tarvittavat kokonaisnäkemyksen muodostamisen menetelmät ja muotoilun menetelmiin perustuvat luovat ongelmaratkaisumenetelmät voisivat tuoda tarvittavaa tukea kaupunkien palveluprosessien ja organisaation toiminnan toteuttamiseen.
Kaupunkiorganisaation aloislla yhdyskuntasuunnittelussa ja arkkitehtuurin kehittämisessä käytetään jo nykyisellään suunnitelmien visualisointiin peleistä tuttuja 3d-mallintamisen ja animaation keinoja. Tilallisten ja visuaalisten kokonaisuuksien hahmottamisen lisäksi, peleissä hyviksi todetuilla käytännöillä voitaisiin tukea esimerkiksi kaupungin ja asukkaiden välisen vuorovaikutuksen, sekä palveluihin liittyvän interaktion kehittämistä. Peleissä toimintapolkuja suunnitellaan usein yksilön näkökulmasta, kun taas kuntapalveluiden hahmottaminen tapahtuu edelleen valitettavasti organisaation ja järjestelmän näkökulmasta. Mitäpä, jos terveyskeskuksen tai kirjaston toimintaa kehitettäisiin edelleen palvelemaan paremmin yksilön tekemiä valintoja tai asukas voisi itse vaikuttaa käyttämiään palveluja koskevien määrärahojen jakamiseen? Ja mitäpä jos tämän kaiken voisi tehdä verkossa yhdessä muiden kuntalaisten kanssa?
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta piti tällä viikolla tiedotustilaisuuden joukkoistamisen hyödyntämisestä työkaluna demokratian uudistamisessa. Tehdyssä selvityksessä, jota tilaisuudessa käsiteltiin on pohdittu sitä kuinka hallintoprosessien avaamisella ja kansalaisten osallistumisella niihin voitaisiin uudistaa demokratian ydintä ja suoran demokratian keinoja, kuten innovaatioprosesseja, lakivalmisteluja, kansalaisaloitteiden käsittelyä. Tavoitteena olisi lopulta tehdä hallinnosta avointa ja ruokkia kansalaisten osallisuutta. Näiden uusien avointen prosessien tuonnissa asukkaiden saavutettaviin voitaisiin hyödyntää pelillisyyttä osana palveluiden muotoilua.
Luovien alojen piirissä kehitettyjä menetelmiä voitaisiin rohkeasti sovittaa osaksi suunnittelua ja uusien näkökulmien hakemista perinteisesti kustannuslaskennan ja mittaamisen välineillä johdettuihin kehityshankkeisiin. Jos Kaupunki olisi peli, niin millainen peli Espoosta voisi muodostua tai miten Espoota pelataan?
Tulevaisuusvaliokunnan selvitys:
http://web.eduskunta.fi/dman/Document.phx?documentId=jv11612085515473&cmd=download
